Yleisin hierontaan tulon syy on kipu tai lihasjännitys. Kipu voi johtua monesta eri syystä, kuten esimerkiksi vammasta, rasituksesta tai huonosta ergonomiasta. Kudoksen imuneste- ja verenkierto häiriintyy ja siitä seuraa hapenpuutetta kudoksiin. Lihakseen syntyy maitohappoa ja sen kalsiumpitoisuus kasvaa. Suuri maitohappopitoisuus solussa alentaa solun pH:ta, jonka seurauksena syntyy lihaskovettumia ja kipua. Hieronnalla voidaan vaikuttaa lihasrasituksen vähentämiseen ja sen poistamiseen.

 

Haastattelu ja tutkiminen

Vastaanotollani kaikki alkaa haastattelusta. Haastattelun ja tutkimisen avulla pyrin parhaani mukaan ottamaan selvää mikä on vaivasi perimmäinen syy. Haastattelun tarkoitus on selvittää esimerkiksi millainen ongelma on kyseessä, milloin se on alkanut, mikä helpottaa, mikä pahentaa jne. Tutkiminen voi sisältää esimerkiksi nivelten liikelaajuuksien mittaamista, vastustettuja lihasvoimatestejä, nivelten tukirakenteiden (nivelkierukat, välilevyt yms.) testaamista ja/tai toiminnallisia testejä. Haastattelun ja tutkimuslöydösten perusteella valitaan paras mahdollinen käytettävissä oleva hoito ongelmaan. Fysioterapiaopintojeni myötä olen saanut syvempää ymmärrystä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien tutkimiseen, ja erityisesti yksilöllisten kotihoito-ohjeiden laatimiseen.

 

Hieronta

– vaikuttaa kudosten palautumiseen rasituksesta edesauttamalla maitohapon poistumista lihaksesta
– vaikuttaa lihaksen verenkierron normalisoitumiseen, joka parantaa lihaksen toimintakykyä ja vähentää kipua
– avaa tehokkaasti käsittelyalueen paikallista hiusverenkiertoa, joka puolestaan parantaa kudosten nestevaihtoa.

Mekaaninen hierontakäsittely tehostaa veren virtausta laskimoissa.
Hieronnan vaikutusta kivunlievitykseen on selitetty ns. porttikontrolliteorialla. Sen mukaan kipualueelta tuleva lämpö-, kylmä- tai paineaistimus sulkee kivun pois selkäydintasolla, eli keho tavallaan pitää esimerkiksi lämpöaistimusta kipua tärkeämpänä tietona. Kipu- ja lämpöaistimus välittyvät keskushermostoon eri hermosäikeitä pitkin. Toisen teorian mukaan hieronnan kipua lievittävä vaikutus perustuu hieronnan endorfiineja  vapauttavaan vaikutukseen.

Nivelhoidot

Pehmytkudosten mobilisointi  on lihasten ja niihin liittyvien rakenteiden käsittelyä, esimerkiksi mobilisoivalla hieronnalla tai vipuvarsitekniikoilla. Siinä voidaan hyödyntää myös asiakkaan tekemää aktiivista liikettä. Tavoitteena on parantaa aineenvaihduntaa ja kudosten elastisuutta, rentouttaa ja lievittää kipua, sekä näiden kautta pyrkiä edistämään niveltoimintaa.

Nivelmobilisaatio on niveleen ja sen kudoksiin kohdistettua liikehoitoa. Nivelmobilisaatio suoritetaan aina nivelen fysiologisella liikeradalla. Mobilisaatiossa nivelen liikerataa kasvatetaan venyttämällä pehmytkudoksia (nivelkapselia ja nivelsiteitä). Nivelmobilisaatiolla tavoitellaan nivelen liikelaajuuden ja nivelvälyksen kasvua, nivelruston ja  muiden nivelrakenteiden aineenvaihdunnan tehostumista, kivun lievitystä ja nivelen asennon ja kuormitusfysiologian paranemista (samoja asioita tavoitellaan myös mobilisoivalla hieronnalla).

Traktio suoritetaan vetämällä nivelpintoja kohtisuorasti irti toisistaan. Traktiota voidaan käyttää joko hoitona tai tutkimisena, jolloin sillä arvioidaan nivelvälyksen suuruutta. Kun traktiota käytetään hoitona, saadaan aikaan nivelkapselin ja nivelsiteiden venymistä, nivelen aineenvaihdunnan lisääntymistä, synoviaalinesteen (=nivelnesteen) erityksen lisääntymistä ja nivelperäisen kipuaistimuksen lievittymistä. Nivelvälys kasvaa, nivelpinnat erkanevat toisistaan ja paine nivelpinnoilla vähenee.

Triggerpistehoidot

Myofaskiaalinen kipuoireisto (nykyaikainen nimitys tuki ja liikuntaelinten pehmytosien kivuille, eli kivuille, jotka ovat peräisin lihaksista, jänteistä ja nivelsiteistä) on yksi yleisimpiä huomioimatta jätettyjä diagnooseja kroonisessa kivussa. Kivun taustalla ovat usein triggerpisteet. Triggerpiste on lihaksen sisällä olevassa säikeessä sijaitseva erittäin herkkä ja/tai ärtynyt piste, joka on herkistynyt kompressiolle, venytykselle ja kuormitukselle. Paikallisen kivun lisäksi triggerpisteeseen liittyy usein myös heijastekipu, joka on kauempana itse triggerpisteestä (esim. triggerpiste säären lihaksessa voi aiheuttaa säteilykipua jalkapöydän ja isovarpaan alueelle). Säteilevä kipu on yleensä tylppää, jomottavaa, diffuusia (epätarkkarajainen, hajanainen, jäsentymätön, epäselvä, epätarkka) ja sen tarkka paikallistaminen on vaikeaa. Käytän usein triggerpisteen hoitoon kolmivaiheista tekniikkaa, kompressio, kireän lihassäikeen paikallinen käsittely, ja myofaskiaalinen ”release” -tekniikka.
Loppuvuodesta 2017 otan käyttöön myös dry needling -tekniikan triggerpisteiden hoitoon.

Dry needling

Dry needling -hoito on länsimaiseen lääketieteeseen perustuvaa akupunktiohoitoa. Dry needling-hoitomuodossa hoito tehdään akupunktioneuloilla, ja hoito kohdistuu suoraan yksittäisiin myofaskiaalisiin kipupisteisiin, toisin kuin perinteisessä kiinalaisessa akupunktiohoidossa, jossa hoidetaan meridiaaneilla sijaitsevia akupunktiopisteitä. Maailmalla dry needling-hoito on laajalti käytössä oleva kivunhoitomenetelmä ja se on todettu erittäin tehokkaaksi, nopeaksi ja turvalliseksi tavaksi hoitaa pehmytkudoksissa olevia triggerpisteitä. Triggerpisteiden hoitaminen, etenkin akupunktioneuloilla, vaatii hyvää anatomian tuntemusta ja palpaatiotaitoa (= käsin tunnustelu, tutkiminen käsin tunnustellen). Dry needling on erittäin asiakasystävällinen triggerpisteiden hoitomuoto verrattuna käsin tehtäviin hoitoihin. Aran ja kipuilevan lihaksen hieronta neulotuksen jälkeen on usein miellyttävämpää, kivuttomampaa ja tehokkaampaa, kuin ilman neulotusta.

Lämpöhoidot

Pintalämpöhoitojen (=kuuma savi- tai geelipakkaus) vaikutus kehossa ulottuu paikallisesti parin millin–ja parin sentin syvyyteen. Välillisesti verenkierron mukana lämpö kuitenkin leviää laajemmalle kehossa. Lämpö saa kehossa aikaan verenkierron vilkastumista ja hiussuoniston avautumista. Jo pienikin lämpötilan nousu kudoksissa tehostaa aineenvaihduntaa. Tehostunut verenkierto tuo mukanaan runsaasti happea ja ravintoaineita, joita solu tarvitsee normaalin toiminnan ylläpitoon ja itsensä korjaamiseen. Lämpö lisää kollageenin (=sidekudoksen perusrakenneosa) elastisuutta. Voimakkaat lämpöaistimukset saavat aivot vapauttamaan kehoon elimistön itse tuottamia morfiinin kaltaisia yhdisteitä, jotka lisäävät kivunsietokynnystä. Lämpöaistimus vaikuttaa myös selkäydintasolla kipua lievittävästi (=porttikontrolliteoria, tästä kirjoitin jo aiemmin kohdassa ”Hieronta”).

 

Faskia

Faskia on sidekudosta, joka ympäröi kaikkia kehon osia (luita, lihaksia, hermoja, sisäelimiä, verisuonia yms). Faskia toimii tukiverkkona, luo stabiliteettia, erottaa kudokset toisistaan, luo kulkureitit esimerkiksi hermoille ja verisuonille, ja sitä pitkin siirtyy aineenvaihduntatuotteita kehon osasta toiseen. Faskioiden kiristyessä lihaksen venymiskyky ja voimantuotto-ominaisuudet heikkenevät, ja kipuhermopäätteet saattavat aktivoitua ja aiheuttaa kipua. Liian kireä lihaskalvo estää lihaksen kasvua ja optimaalista harjoittelua. Nivelessä faskioiden kiristyminen pienentää liikelaajutta ja saattaa pitkällä aikavälillä aiheuttaa fysiologisia ja jopa anatomisia muutoksia.
Faskiahoidon tavoitteena on vähentää kipua, poistaa liikearkuutta ja rasituskipua, sekä lieventää virheasentoja eli korjata ryhtiä. Faskiakäsittelyn tulokset voidaan usein nähdä välittömästi hoidon jälkeen.

Kinesioteippaus, joustava teippi

Kinesioteippauksen kehitti japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla. Tavoitteena oli kehittää menetelmä, jolla hoito saataisiin jatkumaan terapiakerran jälkeen. Teippauksella pyritään vähentämään kipua, kasvattamaan nivelen liikelaajuutta ja/tai rajoittamaan haitallisia liikesuuntia, parantamaan kehon asento- ja liiketuntoa (=proprioseptiikkaa) sekä vaikuttamaan lihastoimintaan. Teippaus myös edistää verenkiertoa ja tehostaa imunestekiertoa. Kinesioteippi ei rajoita liikettä läheskään yhtä tehokkaasti, kuin urheiluteippi, vaan pikemmin antaa aistiärsykkeen teipin kiristyessä kun niveltä liikutetaan teipillä rajoitettuun suuntaan.

 

Urheiluteippaus, kova teippi

Joustamattomalla teipillä saadaan rajoitettua tehokkaasti tiettyä liikesuuntaa, esimerkiksi nilkan nivelsidevamman tai sormen yliojennusvamman jälkeen. Teippaus mahdollistaa kuitenkin nilkassa koukistus-ojennussuuntaisen liikkeen, ja rajoittaa vain haitallista, usein kivuliastakin sivusuuntaista liikkettä. Jalka tuntuu teipattuna tukevalta. Teippaus ei kuitenkaan ole mikään pitkäaikaisratkaisu, vaan usein on järkevää huomioida asianmukainen kuntoutus ja terapeuttinen harjoittelu.

 

Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen hieronta

Raskaushieronnassa hoidetaan aina kahta ihmistä. Hoito auttaa odottavaa äitiä rentoutumaan ja lievittää kehossa mahdollisesti olevia lihasjännityksiä. Vauvalle paras kasvualusta on henkisesti ja fyysisesti hyvinvoiva äiti. Kasvava lapsi jakaa kohdussa äidin tuntemukset, ja siksi onkin tärkeää, että äidin mieli on levollinen. Raskaushieronnassa keskitytään äidin haluamiin kehon osiin, ja hoitoasennot äidin mieltymysten ja vatsan koon mukaan.  Yleisimpiä ongelma-alueita ovat alaselkä, pakarat ja lantion alue, sekä raajojen turvotus.  (Huom. vain 60min tai 90min hoito)

Synnytyksen jälkeen hieronta nopeuttaa kehon palautumista. Hoidossa keskitytään äidin ongelma-alueisiin. Usein esimerkiksi epäergonomiset imetysasennot aiheuttavat jännitystä tai kipua niskahartiaseudulle. Halutessasi voit ottaa vauvan mukaan hoitoon.